Suven suloisimmat suklaaleivokset

4.7.20156.1.2016 / hannishan / 1 kommentti

Ihan alkuun pistäisin hurraahuudot kesälle! Ei riitä sanat kuvailemaan kuinka ihania lämpimät, valoisat, kesäntuoksuiset päivät ja illat ovat olleet. Ne pitää kokea. Kesään kuuluu jätski eikä lämpimällä ilmalla tee mieli liikoja uunia kuumentaa, kun on kiire nauttia rantaelämästä Hawaiian tropicilta tuoksuen ja vahtien, ettei seuralaiset lappaa koko rannan hiekkoja suuhunsa. Mutta koska ei ole parempaa kuin leipominen niin kyllä siihenkin se pieni hetki löytyy myös helteellä!

Tämän ohjeen kantava ajatus on helppous, kun kuka nyt malttaisi olla tuntikausia sisällä Suomen kesän pistäessä parastaan. Leivonnan ei pidä olla välineurheilua, joten olen pyrkinyt yksinkertaistamaan tekemistä entisestään. Vatkainta en tähän taikinaan käyttänyt, puuhaarukalla kaikki vain sekaisin. Kermavaahdon vatkauksestakaan ei jää kiinni koska sen voi korvata aina jätskillä!

Näiden suklaaleivosten syntyminen oli vähän hasardihomma ja vaati multa jopa pientä tuotekehittelyä. Ideana oli tehdä whoopieseja mitä iiseimmällä tavalla ja siitähän se ajatus sitten lähti juoksemaan. Eka satsi tosin meni vähän sinne päin koostumuksen ja maun osalta niin duunasin myöhemmin uuden satsin parannellulla ohjeella, joka sitten olikin iloinen yllätys onnistuessaan täydellisesti! En tiedä miten pohja maistuikin niin aidon suklaiselta, vaikka suklaata siihen sellaisenaan ei ole lisätty kuin kaakaojauheen muodossa. Ehkä salaisuus onkin ostamassani Lidlin kaakaojauheessa!

Maku whoopiestyyppisessä mehevässä ja tiiviissä kakkupohjassa on enemmän kuin kohdillaan. Siihen vielä tuorejuustokuorrute väliin, päälle kermavaahto ja tuoreet marjat niin aletaan puhua jo syntisen hyvästä herkusta. Puhumattakaan kuinka kauniin esillepanon yksilöidyillä pikkuleivonnaisilla saakaan aikaiseksi perinteisen kermakakun sijaan. Jotka toki myöskin ovat komeita, vaikka itse en taannoisen pala Italiaa Suomen juhannukseen kerroskakku Pisan tornina -kokeilun jälkeen olekaan sille tielle vielä uudestaan uskaltautunut.

Meillä herkulliset leivokset kruunasivat erään ihanan kesäillan dinnerin. Suosittelen kokeilemaan näitä kaunokaisia, valmistamaan rakkaudella ja tarjoamaan ihmisille ympärilläsi yhtenä kesän maagisista hetkistä!

SUVEN SULOISIMMAT SUKLAALEIVOKSET

KAKKUPOHJA
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
150 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 kananmuna
2 dl jogurttia (itse käytin makuna vaniljaa)
0,5 dl maitoa (puuttuu ainesosakuvasta)

TÄYTE
1 prk (200 g) Valion vaniljatuorejuustoa
1 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

KORISTELU
2 dl vispikermaa
Sokeria mausteeksi
Erilaisia marjoja

1) Tarkista, että sulta löytyy tarvitut ainekset ja lue ohje. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Levitä uunipellille leivinpaperi.

2) Sekoita kuivat aineet eli vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola keskenään.

3) Sekoita toisessa kulhossa sokeri, fariinisokeri ja voi huolella sekaisin. Lisää kananmuna ja sekoita lisää. Joko ihan puuhaarukalla, tavallisella haarukalla, lusikalla, lastalla, mitä nyt sattuu käsiisi tai sitten sähkövatkaimella.

4) Lisää kuivat aineet-seos ja jogurtti vuorotellen sokeri-voiseokseen ja sekoita huolella. Lisää maito joukkoon, sekoita huolella tasaiseksi massaksi.

5) Levitä massa kokonaisuudessaan uunipellille leivinpaperin päälle nuolijan tai veitsen avulla. Taikina on tahmeaa mutta kärsivällisyydellä sen saa tasaisesti levitettyä. Itselläni on käytössä sisämitaltaan noin 40 cm uunipelti, jolle taikina riitti mainiosti ja jos isompi uuni & pelti niin taikinaa ei tarvitse levittää laidasta laitaan.

6) Paista 200 asteessa noin 10-15 minuuttia tasalämpöisessä uunissa. Paiston kanssa taas tarkkana kuin porkkana koska pohjasta ei ole tarkoitus tulla kuivaa käppänää vaan sopivasti mehevä. Kokeile tikulla kypsyys, jos epäilyttää eli viimeistään siinä kohtaa pohja pois uunista, kun tikkuun ei tartu enää taikinaa.

7) Anna pohjalevyn jäähtyä kunnolla ja valmista täyte sekoittamalla jääkaappikylmä tuorejuusto tomusokerin kanssa. Tomusokeria kannattaa lisätä pikkuhiljaa maltillisesti tuorejuuston sekaan tarkkaillen koostumusta. Täytteen on tarkoitus jäädä mahdollisimman jämäkäksi, jotta se pursuilee mahdollisimman vähän leivosten välistä. Mausta vaniljasokerilla ja säilytä tarvittaessa jääkaapissa ennen täyttöä, jotta täyte ei kuumuudessa löysty liikaa.

8) Tsekkaa pohjan keskikohta poikittaissuunnassa ja leikkaa levy halki. Levitä toiselle puolelle täyte kokonaisuudessaan ja nosta toinen puoli täytteen päälle. Tai tee niin kuin minä, että täyte summittaisesti toiselle puoliskolle ja sen jälkeen levy kahteen osaan.

Ajatuksissani nostin levyn pohjapuoli ylöspäin päällimmäiseksi, mikä ei kyllä sikäli mitään haitannut, kun päälle tuli kuorrutus. Mikäli tarjoat näitä ilman kuorrutetta niin nosta pohjalevy päälle paistopinta ylöspäin. Ja pinnalle voi ripotella runsaasti tomusokeria ennen tarjoilua!

9) Anna täytteen jähmettyä reilusti jääkaapissa. Ota muotilla sopivan kokoisia paloja tai leikkaa terävällä veitsellä sopivan kokoisiksi annospaloiksi, esimerkiksi neliöiksi. Muottina voi käyttää vaikka piparkakkumuotteja, mä satuin löytämään Clas Ohlsonilta loistavia ympyrän ja neliön muotoisia muottisettejä, joille mielessä siintää jo paljon käyttötarkoituksia leivonnan saralla. Suosittelen, ei maksettu mainos ;D Muotilla leivoksia otettaessa on varmistettava, että muotti leikkaa levyt pohjaan asti ja varovaisuutta noudattaen irrotettava leivospala muotista sormella työntäen.

10) Säilytä leivokset jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa, nämä ovat mielestäni parhaimmillaan päivän päästä valmistuksesta. Ennen tarjoilua vatkaa vispikerma vaahdoksi, mausta se sokerilla ja nostele leivosten päälle lusikalla. Asettele valitsemiasi marjoja tai hedelmiä koristeeksi! Palojen väliin jääneet jämät söimme jo heti jätskin kera ja se toimi erinomaisesti eli leivokset voi tarjota myös jäätelön ja marjojen kanssa ilman kermavaahtoa.

Kauniita päiviä!

Joka prinsessan unelmien kääretorttu

12.6.20156.1.2016 / hannishan / Jätä kommentti

Kyllä vain, nyt se löytyi. Oikea unelmien kääretorttu! Yhdistin vanhan suosikkini, perinteisen unelmatortun ja uuden suosikkini, marenkikuorrutteen. Voikreemitäytteen tein hieman uudella twistillä mutta melko samalta se mielestäni kyllä maistui. Ja jotenkin omaan makuun tuo voikreemitäyte on nykyään liian raskasta, olen tullut vanhaksi. Ensi kerralla täyttäisin kääretorttuni ehdottomasti kermavaahdolla ja mansikoilla, voiko ihanampaa edes olla?

Unelmien tortun piti tottahan toki olla höttöisen pinkkiä prinsessojen makuun sopivasti, joten pursotin sen vaaleanpunaisella marenkikuorrutteella ja päälle tein valkoisia ja vaaleanpunaisia marenkikoristeita. Näiden ohje löytyy aiemmasta valkosuklaakuppikakkujen ohjeesta täältä.

Täytyy vielä mainita, että tästä lähtien taidan tehdä kaikki marenkini levyistä koristeisiin tuolla kyseisellä ohjeella. On vain niin hyvää ja onnistuu takuuvarmasti, kunhan sokerin on kiehauttanut kunnolla nestemäiseksi ja lisää sen nopeasti valkuaisvaahdon joukkoon, jotta sokeriliuos ei ehdi jähmettyä!

Sivuhuomiona, että unelmien kääretorttu tällaisenaan oli kaunis kuin itse Prinsessa Ruusunen mutta jopa minulle, makean suurimmalle ystävälle ja suurkuluttajalle, hivenen liian makeaa. Ohjeeseen pienensinkin tästä syystä täytteen määrää ja mikäli itse kääretorttunne onnistuu nätimmin kuin minun hieman repeillyt, laittaisin marenkikuorrutetta vain yläosaan päästä päähän ja siihen päälle marenkikoristeet.

Olen nyt täysin pastellipäissäni hullaantunut kaikkeen söpöön, hattaraiseen ja hennon sävyiseen. Jostain syystä mies ei kuitenkaan anna kotiamme sisustaa yhdeksi isoksi pastelliunelmaksi niin toteutettakoon tätä sitten leivonnaisissa! Ja tämä leivonnainenhan hurmaa juurikin suloisuudellaan ja edellä mainituin viilauksin myös maullaan!

Tässä se sitten on, mun ultimate unelmien kääretorttu sulostuttamaan suveanne.

UNELMIEN KÄÄRETORTTU

POHJA
4 munaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl maissi- tai perunajauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

TÄYTE
1 munanvalkuainen
0,75 dl sokeria
150 g huoneenlämpöistä voita
1 tl vaniljajauhetta (myös vaniljasokeri tai -uute käy hyvin)

1) Lue ohjeet, ota tarvittavat aineet esille ja etenkin täytteeseen tuleva voi ajoissa huoneenlämpöön. Valmista marenkikoristeet jo hyvissä ajoin. Myös marenkikuorrute säilyy jääkaapissa, jos teet sen samasta satsista koristeiden kanssa. Aiemman ohjeeni määrä riittää kyllä sekä marenkikuorrutukseen että -koristeisiin.

2) Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
3) Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi.

4) Sekoita kuivat aineet (maissi- ja vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe) keskenään ja lisää jauhoseos kuohkeaan kananmunavaahtoon varovasti käännellen. Tällä kertaa minäkin jopa tein oikeasti näin, vaikka yleensä surutta annan yleiskoneen hoitaa tehokkaasti myös jauhojen sekoituksen. Onko varovaisuudella versus reippaampi vatkaus vaikutusta, kertokaa te kokeneemmat leipurit?

5) Levitä seos uunipellille tasaisesti ja paista noin 8 minuuttia. Ole tarkka paistoajan kanssa, joka voi olla myös lyhempi uunisi tehoista riippuen! Omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että kahdeksan minuuttia on to-del-la lyhyt aika ja omani viivähti epähuomiossa hivenen kauemmin uunissa ja sen kyllä huomasi. Kypsyyttä voi testata puutikulla; pohja on valmis, kun tikkuun ei tartu enää taikinaa.

6) Torttupohjan ollessa vielä uunissa, ota työtasolle toinen leivinpaperikeittiöliinan päälle ja ripottele halutessasi sokeria siihen päälle. Kuorrutetta käyttäessäsi, ei sokeri ole mitenkään välttämätöntä, vaikka minulla sitä sokerihiirenä olikin.
7) Kumoa kypsä kääretorttulevy leivinpaperin päälle ja irrota pohjasta uunissa ollut leivinpaperi. Laita irrotettu paperi takaisin kääretorttulevyn päälle, nosta päälle keittiöliina ja kääri levy löysälle rullalle jäähtymään. (Kannattaa muuten laittaa käytetty leivinpaperi pohjan päälle kuten se irrotettaessa olikin eikä kääntää, jos ei halua sotkea keittiöliinaansa, kuten itse kikkaillessani tein)

8) Valmista täyte.
9) Erottele kulhoon munanvalkuainen ja lisää sokeri. Laita kulho liedelle poreilevan vesikattilan päälle.

10) Vatkaa käsin, kunnes sokeri on liuennut (itsellä jäi tämä kohta ehkä vähän vajaaksi ja kehotankin maltillisuuteen kuumennuksessa ja vatkauksessa).

11) Ota kulho pois vesikattilan päältä ja jatka vatkausta sähkövatkaimella. Noooh, itsellänihän sitä ei edelleenkään ole, joten siirsin seoksen tässä kohtaa yleiskoneen vatkattavaksi. Vatkaa, kunnes marenki on laajentunut kaksinkertaiseksi (toim.huom. tässäkään ei olisi kannattanut hätiköidä. Motto ”mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa” toimii myös leivonnassa).

12) Ala lisäämään voita nokare kerrallaan joukkoon, seoksesta pitäisi tulla pehmeää ja notkeaa. Lisää joukkoon vaniljajauhe, tarkista maku ja voila, valmista!

13) Avaa kääretorttupohjakäärö ja levitä täyte täysin jäähtyneelle pohjalle. Oma pohjani odotti aikataulusyistä täyttöä seuraavaan päivään ja se repeili hieman rullatessani sitä täytteen kanssa kasaan, joten ehti varmaan kuivahtaa hieman välissä. Suositeltavaa täyttää siis pohja pian sen jäähtymisen jälkeen! Ja muistutuksena tässä kohtaa mm. itselleni, kaikkea kuorrutusta EI ole pakko käyttää.

14) Leikkaa päädyistä siistit terävällä veitsellä, tarkista maku ylimääräisistä paloista ;D

15) Kuorruta veitsellä sivellen tai pursota kääretorttu marenkikuorrutteella ja koristele minimarengeilla, anna valmiin unelmien kääretortun jähmettyä kunnolla jääkaapissa ja nosta sen jälkeen tarjoilulautaselle. Unelmien kääretorttu säilytetään jääkaapissa hyvin suojattuna, jotta siihen ei tartu hajuja/makuja.

Keitä kahvia ja nauti unelmien kääretortusta hyvässä seurassa prinsessakruunut päässä!

Maailman paras kuppikakkukuorrute ja siinä sivussa valkosuklaamuffinssit

7.6.20156.1.2016 / hannishan / 2 kommenttia

Olen niin innoissani, etten tiedä mistä ja miten aloittaa tätä postausta! Lähes hyperventiloin, minkä ilon tunteen leivonta voikaan saada onnistuessaan aikaiseksi.

Aloitetaan nyt kuitenkin muffinssiohjeella ja tarinalla sen takana. Lopuksi kerron teille miten syntyy aivan mahtava kuorrute kuppikakkuihin ja samalla seoksella myös ihanat minimarenkikoristeet ihan mihin vain!

Mutta siis mustahan on tuul-luuuu, leivontahullu! Jopa niin hullu, et kokeilin vähän erilaisia vaniljamuffinsseja omiin leipurin kykyihini luottaen. No nehän ei ollut yhdessä yössä itsekseen mihinkään huipputasolle kehittynyt, joten voitte arvata lopputuloksen, eipä menny ihan putkeen.

Miehen kohtelias kommentti, kun hän oli ensin pari minuuttia jauhanut ekaa palaa suussaan koska ei saanut sitä sen sahanpurumaisen rakenteen vuoksi nielaistua, kuului ”oot sä kyl parempiakin tehnyt”. Nämä kuivahkot muffinssit pelastin kuitenkin myöhemmin ilmiömäisellä marenkikuorrutteella, joten jotain hyötyä näistä mokista ja hieman epäonnisemmista kokeiluista kuitenkin on!

Piknik oli edessä ja sinne halusin mukaan takuuvarmasti maistuvat muffinssit, joten palasin aikoinaan Hellapoliisin blogista löytämäni valkosuklaa-mustikkamuffinssien luottoreseptini pariin. En todella ymmärrä missä mielenhäiriössä tämän edes hylkäsin hetkeksi? Nämä oikeasti herkulliset ja mehevät muffinssit saivat vispikermasta vatkatun ja Dr. Oetkerin nestemäisillä elintarvikeväreillä sävytetyn hennon pastellisen kuorrutuksen ja niistä kuoriutui hivenen liian räikeästä sinisestä huolimatta mitä söpöimpiä kuppikakkuja vaahtokarkkikoristein!

Osan muffinsseista tein pelkästään valkosuklaalla lasten makuun ja toiseen osaan lisäsin valkosuklaan ohella karpaloita, kun mustikat ovat pakastimestani huvenneet jo parempiin suihin, täyttöä odotellessa (äitiiii?). Yhdistelmä toimi erinomaisesti ja piknikiltä ylijääneet yksilöt upposivatkin miehen suuhun silmänräpäyksessä! Suosittelen siis kokeilemaan.

Ohjeella tulee noin 12 kpl keskikokoista tai 6 kpl isoa muffinssia, joten tuplaa ohjeen ainesosat, jos haluat näitä reilumman satsin. Paistoajan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä itse onnistuin häslätessäni paria asiaa samanaikaisesti ekaa satsia paistamaan tyytyväisenä hyvän tovin lähes kylmässä uunissa ihmetellen mikseivät ne kohoa ja toisen lähes polttamaan. Mutta syömäkelpoisiksi jäivät, hivenen vain kuivahtivat.

Tässä siis teille höttöisissä hattaraunelmissani valmistettujen, niiden onnistuneiden valkosuklaamuffinssien luottoresepti, olkaa hyvä! (P.s Oon tän viikonlopun suorittanut sellaista multitaskingia, että siinä jo pienen ihmisen pää pehmenee, joten ohjeosion kuvat ovat jääneet tällä kertaa vähemmälle. Toivottavasti kuitenkin kirjalliset ohjeet auttavat eteenpäin!)

VALKOSUKLAAMUFFINSSIT
50 g voita
2 kananmunaa
0,75 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(0,5 tl Urtekram vaniljajauhetta)
0,5 dl vaniljakastiketta (kaupanpurkista)
100 g valkosuklaata
1 dl valitsemiasi marjoja, minulla oli pakastekarpalot käytössä.

1) Tsekkaa aineet, lue ohjeet ja laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Ota muffinssivuoat valmiuteen!

2) Sulata rasva, anna jäähtyä. Nyt saa sulattaa ihan luvan kanssa nestemäiseksi koko höskän.
3) Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Tässä kohtaa jälleen poikkeus sääntöön ja vatkauksessa enemmän on enemmän. Mitä kuohkeampaa, sen parempaa!

4) Sekoita keskenään kuivat aineet (vehnäjauhot ja leivinjauhe) keskenään. Lisää ne, vaniljakastike sekä jäähtynyt voi muna-sokerivaahtoon. Sekoita hyvin sähkövatkaimella tai yleiskoneella, joka mulla handlasi homman jälleen kerran hienosti.

5) Lisää rouhittu suklaa ja sen jälkeen marjat hyvin varovasti ja vain vähäisesti sekoittaen, jotta ne eivät värjää koko taikinaa. Suklaa saa olla reippaasti rouheaa, turhan pieni silppu sekoittuu sulaessaan liiaksi taikinaan uunissa.

6) Jaa taikina muffinivuokiin, itselläni tuli 12 kpl keskikokoista vuokaa hieman vajaiksi täytettyinä. Kohoavat kyllä uunissa, joten hyvä jättää varaa ja laittaa taikinaa noin 3/4 per vuoka.

Siisteimmin täyttö onnistuu pursottamalla taikina vuokiin mutta laiskuuttani en viitsinyt kaapia taikinaa ensin pursotuspussiin, joten varovasti kahden lusikan tekniikkaa käyttäen taiteilin taikinan suhteellisen siististi vuokiin, jotka asettelin vielä silikonivuokaan, jotta ne kohoavat kauniisti ylöspäin.

7) Paista 200 asteisessa uunissa noin maksimissaan 15-20 minuuttia kypsymistä tarkkaillen. Voit kokeilla tikulla pinnan saatua kauniin värin, tarttuuko taikinaa vielä tikkuun, jolloin ne voivat vielä hetken uunissa olla. Palaan kuitenkin tässä oman leivontani perussääntöön; vähemmän on enemmän eli liian kuiviksi näitä ei kannata uunissa vetää!

Ja sitten seuraa tämän postauksen kohokohta eli tänään kokeilemani marenkikuorrute, jolla sekä pursottaa kauniin kiiltävän kuorrutteen muffinssien päälle, että pursottamalla kuorrutemassaa ruusukkeiksi pellille ja käyttämällä uunin kautta, saa maailman suloisimmat koristeet!

En suinkaan kehitellyt näillä leipurintaidoillani reseptiä itse, vaan löysin sen mitä ihanimmasta leivontablogista kuin Passion4baking. Tsekatkaa ainakin blogin instagram-sivut nimellä passionforbaking, josta löytyy niin herkullisia kuvia, että niiden katselemisen jälkeen toivoisi itsekin elävänsä huurteisen sokerisessa, vaaleanpunaisessa hattarapilvessä.

KIILTÄVÄN KAUNIS MARENKIKUORRUTE
3 kananmunan valkuaista
3,9 dl sokeria
0,6 dl vettä
0,5 tl sitruunanmehua (minulla pullosta, ei tuoreena)
1 tl vaniljauutetta (itse en tätä ihan lähikaupasta löytänyt ja korvasin sen 1 tl vaniljasokeria sekä 1 tl Urtekramin vaniljajauhetta)

1) Ota tarvittavat aineet esille, lue ohje huolella ja laita uuni lämpeämään 100 asteeseen.
2) Erottele kananmunavalkuaiset. Minulla tällä kertaa kaksi kolmesta erottelusta onnistui ykkösellä, JEI! Ja laita ne vatkauskulhoon.

3) Mittaa sokeri ja vesi pieneen kattilaan. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi!

Sitten seuraa ohjeen haasteellisin osuus eli sokerin ja veden kiehautus sopivaksi sekä seoksen lisääminen juoksevana (sen jähmettymättä kökkäreiseksi) valkuaisvaahtoon. Tässä kohtaa itsellä yleiskone oli korvaamaton apu, kun sen vatkatessa valkuaisia vaahdoksi, oli itsellä kädet vapaina kiehauttaa sokeri sopivaksi. EDIT: Mulla ehti kyllä sokeriseos hieman jäähtyä ja jähmettyä mutta vatkaamalla marenkiseosta reilusti se sekoittui tasaisesti joukkoon.

Jos et omista yleiskonetta niin vatkaisin ensin valkuaisvaahdon valmiiksi, kiehauttaisin sokerin ja vatkaisin jälleen hetken valkuaisvaahtoa ennen sokeriliuoksen lisäämistä siihen.

4) Sekoita sokerivesiseosta ja anna hiljalleen kiehua, kunnes sokeri on noin 120 asteista. Mulla oli käytössä elektroninen paistomittari, josta näin seoksen tarkan lämpötilan. Pidin levyä lähes täysillä ja muutaman minuutin sai seosta keitellä, että lämpötila nousi tarpeeksi. Tärkeintä tässä on, että sokerikiteet sulavat ja seoksesta tulee tasaista siirappimaista liuosta.

5) Lisää valmis sokerisiirappi valkuaisvaahdon joukkoon. Vatkaa kunnolla kunnes seoksesta alkaa tulla vaahtomaista, kovaa ja kiiltävää, minulla meni aikaa alle viitisen minuuttia. Lisää sitruunamehu, vaniljasokeri ja vaniljajauhe TAI vaniljauute, jos olet onnistunut saamaan sitä käsiisi! Jos käytät elintarvikeväriä, lisää sitä pienen pieni tippa mukaan.

6) Siirrä seos pursotinpussiin. Itse jaoin ensin seoksen kolmeen kulhoon, joihin jokaiseen alle puolikas pullon korkillinen Dr. Oetkerin elintarvikevärejä. Näitä kannattaa lisätä varovaisesti kunnes väri miellyttää omaa silmää! Pursota valmiit, kunnolla jäähtyneet muffinssit. Tämäkin kuorrute on melko jämäkkää ja yhden pakastepussin repeydyttyä nöyrryin kaivamaan kunnon muovista olevat, oikeat pursotinpussit kehiin. Älä välitä, vaikka hiukset, sormet, puhelin, koira, vauva tms. on kuorrutteessa. Tämä on tahmaista hommaa mutta lopputulos palkitsee kyllä!

7) Pursota jäljelle jääneestä seoksesta leivinpaperin päälle pieniä ruusukkeita tai nostele kasoja lusikalla ja paista 100 asteessa keskitasolla noin 30 minuuttia, jonka jälkeen voit sammuttaa uunin, avata uuninluukun raolleen ja jättää minimarengit vielä kypsymään. Ne ovat valmiita, kun pohja irtoaa leivinpaperista!

Mulla mies hoiti marenkien loppupaisto-osuuden (ansaitsee siis apuleipurin tittelin), kun mulla tuli kiire muualle, joten minun marengit taisi olla hivenen alle puoli tuntia uunissa, jolloin ne jäivät ihanan pehmeiksi sisältä.

Riippuu myös paljon minimarenkien koosta kauanko niitä kannattaa pitää uunissa. Toisaalta mitään vahinkoa ei pääse tapahtumaan, vaikka ne jäisivät sisältä pehmeämmiksi. Maku on kohdillaan kuitenkin! Käyttövalmiita marengit ovat heti, kun irtoavat leivinpaperista. Paitsi minimarenkien ulkonäkö, on myös maku näissä kohdillaan.

Sokerista sunnuntai-iltaa!

Karkkipäivään supermehevät suklaamuffinssit vaahtokarkkikuorrutteella

27.5.20156.1.2016 / hannishan / 5 kommenttia

Perjantai lähenee ja karkkihammasta alkaa kolottaa? Mulla on ehdotus, harrasta vähän muutenkin kuin lenkin muodossa Makuuniin (mikä sekin on hyvä) ja leivo itsellesi ja läheisillesi perjantaipussi muffinin muodossa! Viikonlopun karkit ja kalorit samassa pakkauksessa, luvassa sweetness overdose.

Olin ajatellut jakaa teille lapsia ja lapsenmielisiä miellyttävän ja miniapurien kanssa helposti toteutettavan reseptin whoopies-leivonnaisista vaahtokarkkitäytteellä. Mutta rupesin kehittelemään ajatusta pidemmälle ja kun ystäväni sanoi blogini reseptien houkuttavan kokeilemaan jopa niin paljon, että perinteinen viikonlopun karkkipussi saattaisi korvautua leivonnalla niin häntä ajatellen halusin tehdä leivonnaisen, jossa nämä molemmat yhdistyy.

Kuorrutuksen kera tämä kuppikakku on suloisessa sokerisuudessaan makean ystävien mieleen ja ilman kuorrutusta myös mitä parhain ja mehevin suklaamuffinssi. Kukapa nyt sellaista voisi vastustaa?

Ohje sopii lasten kanssa leivottavaksi ja ainoa uhka asiassa on, että keittiö saa uuden ruskeahkon sävyn pöllyävän kaakaojauheen ansiosta koska sitähän voi helposti ”ihan vahingossa” puhaltaa kulhosta puolet pihalle. Mutta mitään pysyvämpää vahinkoa ei tällä pitäisi saada keittiössä aikaiseksi!

Jos leivonta sattuu vielä herkkupäiväksi niin mikäs sen mukavampaa hommaa skidille kuin koota koristeeksi tulevat karkkivartaat ja nappailla muutama omaankin suuhun. Meidän perheessä tämä jäi kyllä mun hommaksi lapsen jo nukkuessa mutta ei siinä, yhtä mukavaa se oli munkin mielestä vähän salaa karkkeja maistella. Kunnes mies huomasi ja tuli jaolle. No, jotain jäi onneksi koristeiksikin!

Tässä siis ultimate makea suklaa-vaahtokarkki kuppikakku teille! Leivonnainen tai ainakin sen koristelut on lastenkutsujen varma hitti ja aikuisempaan makuun varraskoristelut voisi koota marjoilla ja jättää kokonaan kuorrutuksen pois.

Sen verran näistä söpöistä karkkivartaista, että lasten kanssa niiden kanssa kannattaa olla varovainen. Huomasin, että karkit ovat tarranneet melko tiukasti tikkuun kiinni, jolloin ne voi syödä siitä ympäriltä tai nykiä irti mutta mielellään aikuisen toimesta, jotta ei lipsahda ja skidillä tikku suussa tai silmässä. Ei kiva.

SUKLAAMUFFINSSIT (noin 20 kpl keskikokoista muffinssia)
150 g pehmeää voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
150 g rouhittua suklaata
1,5 dl maitoa

1) Nostele kaikki ainesosat huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Pehmitä rasvaa tarvittaessa pienillä tehoilla hieman mikrossa.

2) Sekoita pehmeä voi ja sokeri hyvin keskenään, sähkövatkain tai yleiskone hoitaa homman!

3) Lisää kananmunat yksittäin mukaan välissä hyvin vatkaten.

4) Sekoita kuivat aineet keskenään. Ne lisätään taikinaan vuorotellen maidon kanssa pienissä erissä välillä hyvin sekoittaen.

5) Kääntele lopuksi veitsellä pieneksi rouhittu suklaa taikinaan ja jaa taikina lusikan avulla muffinssivuokiin. Siisteimmin ilman taikinaroiskeita saat taikinan vuokiin laittamalla sen pakastepussiin, leikkaamalla kärjen auki ja pursottamalla taikinan vuokiin. Teit kummalla tavalla tahansa niin laita taikinaa noin 2/3 muffinssivuoan tilavuudesta. (Tämä taikina on aivan liian hyvää mutta onneksi sitä on reilusti, jos ohessa tulee suoritettua pakollista laadunvalvontaa)

Mulla oli käytössä keskikokoisia ihan lähimmästä K-kaupasta ostamiani muffinssivuokia, joista ohuet paperiset laitoin silikonisen muffinssivuoan sisään, jotta ne eivät leviä uunissa. Tosin taikina vaikutti erittäin jämäkältä ja pari ilman silikonista vuokaa paistamaani muffinssia pysyi hyvin kasassa ilman merkittävää sivuille leviämistä. Pinkit valkoisin pilkuin ovat jämäkkää kartonkia ja pitävät muotonsa ilman silikonivuokaa.

6) Paista muffinssit 200 asteessa 15-20 minuuttia keskitasolla. Uunien tehoissa on eroja eli oikea paistoaika löytyy vain kokeilemalla. Omassani sopiva aika oli hieman alle 20 minuuttia. Tarkkaile muffinsseja paiston aikana, alle 15 minuuttia riittää hyvin, jos haluaa lopputuloksena mehevän mudcakemaisia muffinsseja!

Kypsyyttä voi kokeilla cocktailtikulla, kun pinta alkaa näyttää kypsältä. Jos haluat täysin kypsiä muffinsseja, ovat ne valmiita, kun tikkuun ei jää keskeltä kokeiltaessa lainkaan taikinaa. Jos haluat mutakakkumaisia keskeltä hieman löysiä muffinsseja niin lyhennä paistoaikaa ja ota muffinssit pois, vaikka tikkuun vielä jäisi hieman taikinaa kokeillessa.

Keskeltä mutakakkumaisen löysiksi jätettyjen muffinssien tulee antaa rauhassa jäähtyä ja vetäytyä, jotta sisus jähmettyy. Sisältä hieman kosteat muffinssit olivat todella herkullisia! Tosin en usko, että tällä ohjeella edes on mahdollista tehdä liian kuivia muffinsseja.

Kuvassa oikealla on sisältä löysemmäksi jätetty muffinssi ja sen keskiosa on uunista oton jälkeen vajonnut. Tällä ei ole merkitystä ja sen saa peittoon kuorruteella. Vasemmanpuoleinen muffinssi on paistettu kypsäksi ja kohoaa keskeltä ylöspäin.

VAAHTOKARKKIKUORRUTE JA KORISTEET
75 g voita
2 tl vaniljasokeria
1 dl tomusokeria
1 prk vaahtokarkkilevitettä (Marshmallow Fluff, 213 g. Tätä on ainakin S-ryhmän ja K-kauppojen valikoimissa)

Cocktailtikkuja
Lempikarkkejasi tai marjoja

1) Pehmitä (älä sulata) voita hieman mikrossa, jos se ei ole ollut huoneenlämmössä ja näin ollen tarpeeksi pehmeää käsiteltäväksi. Notkista voi sähkövatkaimella.

2) Sekoita joukkoon tomusokeri ja vaniljasokeri. Lisää vaahtokarkkilevite.

3) Lusikoi kuorrute pakaste- tai pursotuspussiin ja anna jähmettyä jääkaapissa pari tuntia, jotta se jähmettyy.

4) Pursota kuorrute muffinssien päälle. Mulla oli alkuun tylla (eli pursotinpää) pussissa mutta se oli liian kapea eikä kuorrute tahtonut tulla siitä ulos. Irrotin sen ja pursotin kuorrutteen suoraan pussista, ei tullut mitään kuviota mutta kuorrute levittyi kauniin tasaisesti muffinssien päälle. Tässä(kin) vähemmän on enemmän, itsellä kuorrutetta tuli ehkä hiukan reippaasti muffinssien päälle mutta hyvin kuorrute jähmettyi eikä lähtenyt leviämään. Toisaalta valmiit kuppikakut runsaalla kuorrutteella olivat täydellisen makuisia!

6) Lisää koristeiksi kootut karkkitikut ja tadaa, muffinssien muutos kuppikakuiksi on valmis!

Säilytä valmiit kuppikakut jääkaapissa, mikäli niitä ei ole tarkoitus tarjoilla heti. Ne on kuitenkin hyvä ottaa esille hyvissä ajoin ennen tarjoilua huoneenlämpöön, jolloin maut tulevat paremmin esille kuin kylmänä. Vaaleanpunainen vuoka valkoisin pilkuin oli siitä oikein hyvä, että kuppikakun sai helposti syötyä leivonnaisena lusikalla. Ja en voi tarpeeksi ylistää mehevien suklaamuffinssien ja ihanan höttöisen vaahtokarkkikuorrutteen yhdistelmää.

Varsinaisia suurempia sudenkuoppia ei tässä reseptissä tullut vastaan ja leivonta sujui sujuvasti. Ainoa missä kehotan tarkkaavaisuuteen on uuniosuus, jotta muffinssit eivät pala.

Kesä on täällä, tehkää sen kunniaksi näitä suloisia kuppikakkuja!

LEIVO MUN KAA

Pieni pulla päivässä pitää hymyn huulilla ja posket sopivasti pyöreinä!

kuorrutteet

Suven suloisimmat suklaaleivokset

Joka prinsessan unelmien kääretorttu

Maailman paras kuppikakkukuorrute ja siinä sivussa valkosuklaamuffinssit

Karkkipäivään supermehevät suklaamuffinssit vaahtokarkkikuorrutteella