Vaatimattomasti paras kerroskakku ikinä

31.7.201531.7.2015 / hannishan / Jätä kommentti

Nythän kävi niin, että onnistuin vahingossa tekemään mitä ihanimman kerroskakun! Tai mitäpä sitä vähättelemään, lopputuloksena oli itseasiassa maailman paras kerroskakku. Ikinä.

Juhannuksen tappio Pisan tornia muistuttaneen ja lopulta jääkaappiin sortuneen kakun kanssa sai taistelutahdon nousemaan kakkumittelöissä ja oli aika opiskella aiheesta enemmän! Ei muuta kuin Linda Lomelinon Taivaalliset täytekakut -kirja käteen ja johan selvisi minkä perusvirheen olin jo heti kättelyssä tehnyt. Tiedoksi tässä teillekin, että normaalia 3 munan kakkupohjaa 15 sentin kakkuvuoassa paistettuna EI KANNATA lähteä leikkaamaan viideksi alle sentin paksuiseksi levyksi. Ei kestä ei. Joku voisi tämän ymmärtää jo tekovaiheessa, toisten on pakko opetella kantapään kautta.

Lindan opeilla älysin tällä kertaa tehdä tarpeeksi paksut pohjalevyt ja ystäväni ylistämä Valion kolmen munan kakkupohja oli täysin maineensa veroinen. Niin ihanan kuohkea ja ilmava olematta liian höttöä. Tästä lähtien en aio edes kokeilla muita pohjia. Paitsi mahdollisesti Valion neljän munan kakkupohjaa, hahah. Kolmen munan täytekakkupohja riitti 15 cm halkaisijan irtopohjavuoassa kolmeen sopivan paksuiseen kakkulevyyn.

Kakkupohja-asian ollessa kunnossa, mietin kesäkakun täytteitä. Jälleen ne mansikat, kyllä ehdottomasti ja lisäksi jotain freesiä. Kuten sitruunaa sellaisenaan ja suussa sulavan lemon curdin muodossa, check! Unohtamatta kermavaahtoa. Tein tätä kakkua niin huumassa ja fiiliksellä, että täytteen ainesosien tarkat määrät jäi mittaamatta mutta lisäämällä lemon curdia lusikallinen kerrallaan ja maistelemalla saa varmasti itseä miellyttävän, herkullisen lopputuloksen. Lemon curd on sitruunatahnaa ja sitä voi valmistaa itse tai mennä helpoimman kautta ja ostaa kaupan hillohyllyiltä purkillisen!

Olin jo aiemmin googlaillut ja miettinyt miten kermavaahdon saa kakun väliin jämäkämmäksi, kun rahka ei tässä ole toivomallani tavalla toiminut. No, löysin muutamasta lähteestä vinkin vaniljakreemin käyttöön kermavaahdon tukevoittajana. Eikun kaupan kautta sitäkin hakemaan! Ja kyllä, lämmin suositus tälle tuotteelle. Ainakin isommista marketeista löytyy leivontahyllystä reilun kokoinen purnukka noin viiden euron hintaan. Toimi kuin unelma!

Että tällainen hehkutusalustus tällä kertaa mutta sanotaanko näin, että kokeilkaa itse ja voitte todeta kuinka huikean herkulliseen lopputulokseen on mahdollista tällä ohjeella päästä! Nyt voin kyllä rehellisesti sanoa, että tämä mansikka-sitruunakerroskakku vei sydämen ja kielen mennessään minulta ja ystäviltä, jotka tätä nauttivat. Intohimolla visioitu ja rakkaudella toteutettu taitaa olla leivonnassa onnistumisen ydin!

SITRUUNAINEN KERROSKAKKU

KAKKUPOHJA
3 munaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

KOSTUTUS
0,6 dl omenamehua
2-3 rkl sitruunamehua
1 tl vaniljasokeri

TÄYTE
2 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
1-2 rkl lemoncurdia

Ja lisäksi lemoncurdia sellaisenaan 1-2 rkl per kakkulevy

KUORRUTUS
2 dl vispikermaa
2 tl vaniljakreemijauhetta
1 rkl sokeria

Mansikoita
Kirsikoita
Marenkia

1) Mielellään lue ohje läpi. Ota kananmunat ajoissa huoneenlämpöön, mikäli säilytät niitä jääkaapissa. Niin mäkin tein vuosia, en tosin tiedä miksi. Ja laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

2) Voitele kakkuvuoka ja korppujauhota se tarvittaessa. Mikäli vuoka on pinnoitettu, ei korppujauhoa tarvita. Itse käytin halkaisijaltaan 15 cm vuokaa, kun halusin pienen ja suloisen kakun, johon kolmen munan kakkupohja riittää kolmeen kakkulevyyn. Tosin pientä kakkuvuokaa käytettäessä taikina on paistettava erissä tai käytettävä kahta pientä kakkuvuokaa koska halkaisijaltaan 15 cm irtopohjavuoka on tilavuudeltaan litran ja kolmen munan kakkupohjataikina vaatii tilavuudeltaan 2 litran kakkuvuoan. Paistoin 2/3 taikinasta ensin ja lopun 1/3 taikinaa sen jälkeen. Työlästä ehkä mutta taikinan seisotus ei kakun kuohkeutta silti vähentänyt. Ostoslistalle menee kyllä toinen pieni kakkuvuoka!

Mikäli käytät isompaa irtopohjavuokaa niin tee neljän munan kakkupohjataikina tai vaihtoehtoisesti leikkaa kolmen munan kakkupohja vain kahdeksi kakkulevyksi, jotta ei mene liian ohueksi pohjalevyt. 2 litran vetoiseen kakkuvuokaan mahtuu koko kolmen munan taikina kerralla. Neljän munan kakkupohjataikina tarvitsee 2,5 litran vetoisen irtopohjavuoan!

3) Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöiset munat vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Tämä on lähes taidetta, maltilla onnistuu varmasti ja kannattaa käyttää tähän osioon aikaa ja huolellisuutta, jotta pohjaan saa parhaan kuohkeuden.

4) Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää ne vähitellen huolella aikaansaamaasi kauniiseen muna-sokerivaahtoon! Sekoita tasaiseksi.

5) Kaada kakkutaikina vuokaan ja paista uunin alaosassa 175 asteessa noin 30-35 minuuttia. Voit tarkistaa kakun kypsyyden tikulla, se on valmista, kun tikkuun ei tartu kokeiltaessa taikinaa.

6) Kumoa kakkupohja hieman jäähtyneenä ja leikkaa se kolmeen osaan. Tai kahteen. Mikäli ei levyjen leikkaus ei mene ihan tasaisesti, kuten mulla niin paikkaile vähän epätasaisuutta esim. keksimössöllä, makeaan kostutetulla paahtoleivällä tms. Itsellä oli pakastimessa vanhan kakkupohjan jämiä, joita käytin.

7) Kostuta kakku omena- ja sitruunamehun sekoituksella, jota voit makusi mukaan maustaa vaniljasokerilla. Kostukkeen määrä hieman riippuu siitä, tarjoillaanko kakku heti vai vasta seuraavana päivänä. Jos kakku odottaa syömistä pidempään, voi kostuketta olla hieman vähemmän. Minun tekemä kakku syötiin samana päivänä ja käytin noin 0,2 dl kostuketta per kerros, jolla tuli täydellisen mehevä mutta ei liian märkä kakku. Toki pitää muistaa, että mun kakkupohjat olivat normaalia pienempiä. Aloita kostutus varovasti ja kokeile puhtain sormin miltä pohja tuntuu. Lisää tarvittaessa! Ei kannata heti lähteä liikaa kostuketta kaatamaan, jotta ei mene liian märäksi ja pohja murtuu. Tämäkin on koettu ja vahinkoa voi yrittää pelastaa painelemalla pohjia talouspaperilla, joka imee pahimman kosteuden pois. Tässä kohtaa lienee syytä muistuttaa, että blogini ja ohjeeni eivät ole ammattimaista otetta nähneetkään eli nämä ovat täysin kotileipurin itsekokeilemia amatöörikikkailuja..

8) Valmista täyte. Vaahdota vispikerma, sekoita joukkoon vaniljakreemi sekä lemon curd. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa lemon curdia. Makua täytteeseen saat raastamalla huolella pestyn sitruunan kuorta joukkoon!

9) Valitse tukevin kakkulevy alimmaiseksi ja tasaisin päällimmäiseksi. Levitä jokaiselle kakkupohjalle reilu kerros lemon curdia ja lisää alimmaiseksi ja keskimmäiseksi tulevan levyn päälle lisäksi kermavaahtotäyteseosta. Leivinpaperipalaset ovat apuna, kun kakkulevyt nostellaan päällekkäin kakuksi.

10) Nostele levyt varovasti leivinpaperin avulla kerroksittain komeaksi kakuksi tarjoilulautaselle.

11) Valmista kuorrute. Mikäli kakku tarjoillaan vasta seuraavana päivänä, kuorruta se vasta lähempänä h-hetkeä ja säilytä siihen asti kuvun alla jääkaapissa. Vatkaa vispikerma vaahdoksi, lisää vaniljakreemiä ja sokeria, tarkista maku. Myös kuorrutteeseen voi laittaa lemon curdia, itse jätin sen puhtaasti kermavaahdoksi. Sivele tasaisella veitsellä ohuen ohut kerros tasaisesti kakun sivuille niin, että kakkukerrokset jäävät näkyviin. Kasaa loput täytteestä kakun päälle. Tämä kakku on rento, joten jälki saa olla sen näköistä ilman turhia pursotuksia.

11) Koristele kakku haluamillasi tilpehööreillä. Mansikoiden sijaan voi käyttää esim. mustikkaa, erilaisia hedelmiä, syötäviä kukkia, minttua tms.

Kutsu koolle läheisesi ja pistä kesän kovimmat kakkukestit pystyyn!

Hurmaavan mustikkaiset suklaaminipavlovat

24.7.201524.7.2015 / hannishan / 1 kommentti

Nythän sitä saa, nimittäin mustikkaa metsästä niin paljon kuin vain jaksaa kerätä. Häpeäkseni minun on myönnettävä, että itse välttelen marjastusta viimeiseen asti koska ne itikat, käärmeet ja muut pelottavat luonnonilmiöt metsässä elävät liian vahvasti ainakin mielessäni. Onnekkaana olenkin saanut nauttia äitini marjasaaliista useamman vuoden ajan. Ehkä jo tänä kesänä varustaudun huolella ja uskaltaudun mustikkametsään konkarin kanssa parhaat opit ja marjat hakemaan? Tai sitten tyydyn edelleen poimimaan metsämansikoita, jotka useimmiten mukavasti kasvavat polun tai pellon vieressä ja ovat siten helposti noukittavissa.

Tuoreita mustikoita on nyt kuitenkin minunkin ulottuvillani yllinkyllin kiitos äitini ja niinpä niistä on nautittu eri muodoissa. Perinteisen mustikkapiirakan sijaan halusin tehdä jotain muuta käsillä olevaan sesonkiin sopivaa herkkua ja syntyi perjantain kunniaksi mustikkaiset suklaaminipavlovat.

Nämä minipavlovat valmistuivat mökkiolosuhteissa, muovikulhossa sähkövatkaimella. Alleviivaisin tässä kohtaa, että marengin valmistuksen vaikeus on liioiteltua. Maltti on valttia sekä puhtaat ja kuivat välineet. Muutoin nämä hurmaavat herkut syntyvät yksinkertaisilla raaka-aineilla melko helposti! Tällä samaisella ohjeella voi tehdä toki pelkkiä suklaamarenkeja, jotka nekin sellaisenaan ovat suurinta herkkua ja suorastaan sulavat suussa.

Mustikkaiset suklaaminipavlovani juhlistavat myös LEIVO MUN KAA-facebooksivujen yli 300 seuraajaa! Kuinka hienoa, että innokkaita kotileipureita on jo näin paljon ja saamastani palautteesta päätellen ohjeeni oikeasti ilahduttavat teitä. Mitä suurin kiitos 😀

Ei muuta kuin hymy huulilla viikonloppua kohti ja suut makeiksi mustikkaisilla suklaaminipavlovilla!

MUSTIKKAISET SUKLAAMINIPAVLOVAT

SUKLAAMARENKI
3 kananmunan valkuaista
1,75 dl sokeria
0,25 tl valkoviinietikkaa tai sitruunamehua
(1 rkl maissi- tai perunajauhoja)
100 g tummaa suklaata

TÄYTE
2 dl vispikermaa
1 rkl sokeria
Noin desi mustikoita
30 g suklaata sulatettuna

1) Lue ohje läpi ja tarkista, että tarvittavat aineet löytyy. Valmista ensin suklaamarenki. Tämän voi tehdä jo päivää, paria aiemminkin, sillä marenki säilyy hyvin kuivassa kostealta suojattuna. Itselläni nämä olivat yön yli ihan pellillä keittiössä ja rapeina pysyivät.

2) Laita uuni lämpenemään 100 asteeseen ja aseta uunipellille leivinpaperi valmiiksi.

3) Erottele kananmunista valkuainen keltuaisesta yksi kerrallaan ja kaada valkuaiset puhtaaseen, kuivaan kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella tai yleiskoneella valkuaiset kevyeksi valkoiseksi vaahdoksi. Taisin itse vaahdottaa valkuaisia noin 5 minuuttia ennen sokerin lisäystä.

4) Lisää sokeri vähitellen valkuaisvaahtoon samalla vatkaten. Jatka vatkausta niin kauan, että vaahdosta tulee kovaa ja kiiltävää marenkivaahtoa. Tähän käytin aikaa noin 10 minuuttia eli maltilla vaahdon kokonaisvatkausaika noin 15 minuuttia.

5) Lopuksi lisää samalla vatkaten valkoviinietikka/sitruunamehu, tämä tuo kiiltoa ja halutessasi myös maissi-/perunajauhot, joka vaikuttaa kuulemma marengin rakenteeseen. Ilman maissi-/perunajauhoja onnistuu myös vallan mainiosti, no worries. Vatkaa ainekset huolella marenkivaahdon sekaan!

6) Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa hellalla. Sulatus onnistuu mielestäni hyvin mikrossa, kunhan lämpötilan pitää maltillisena sulatustasolla ja sekoittaa suklaata useasti sulatuksen aikana. Mikäli sulattaa suklaan vesihauteessa, on oltava tarkkana, ettei yhtään vesipisaraa pääse sulan suklaan joukkoon, sillä se jähmettää suklaan kokkareiseksi eikä tämä ole enää oman kokemukseni mukaan pelastettavissa millään.

7) Sekoita suklaa ihan muutamalla vedolla marenkivaahdon sekaan niin, että se marmoroituu kauniisti eikä värjää koko vaahtoa vaaleanruskeaksi.

8) Nosta marenkivaahdosta lusikalla tai lastalla sopivan kokoisia ympyränmuotoisia kekoja, joiden keskelle voit siloitella kuopan, jossa täyte pysyy myöhemmin nätisti. Jos teet pelkkiä suklaamarenkeja, tee vain kekoja. Itse tein viisi minipavlovapohjaa ja marenkivaahtoa jäi viiteen suklaamarenkiin. Minipavlovoiden ei tarvitse olla valtavankokoisia, sillä täytteen kanssa ne ovat melko makeita ja pienempi annoskoko riittää kyllä. Sanoisin ohjeen marenkiseoksen riittävän kahdeksaan minipavlovapohjaan.

9) Paista marenkeja 100 °C uunissa 1 tunti ja 30 minuuttia kunnes marengit irtoavat leivinpaperista. Minulla marengit olivat yhden tason keskitasoa alempana. Lopuksi sammuta uuni, jätä luukku raolleen ja anna marenkien olla uunissa vielä sen jäähtymisen ajan. Suklaa vaatii jähmettyäkseen aikaa eli suositan minipavlovapohjien tekoa ajoissa etukäteen ennen tarjoilua. Jääkaappiin näitä ei voi nostaa tai marenki menettää rapeutensa.

10) Kun minipavlovapohjat ovat jäähtyneet, valmista täyte. Vatkaa vispikerma kuohkeaksi vaahdoksi ja mausta se sokerilla.

11) Annostele kerma minipavlovoiden päälle. Lisää mustikat.

12) Sulata aiemman ohjeen mukaisesti suklaa mikrossa. Ja levitä sulaa suklaata täytteen päälle kastamalla haarukka tai lusikka suklaaseen ja varovaisesti valuta ohuita suklaavanoja mustikoiden ja kermavaahdon päälle. Nostele tarjoilulautaselle ja nauti.

Älyttömän iisi, ihana Rocky road

22.7.201522.7.2015 / hannishan / 2 kommenttia

Ystäväni sen totesi. Siitä taitaa tietää keski-ikäistyneensä, kun iltapäiväkahvin kanssa kaipaa palan jotain makeaa. Nojoo, keski-ikää en myönnä nimimerkillä Henkisesti ikuinen alle 29-vuotias mutta makeaa kyllä tekee mieli. Muutoinkin kuin kahvin kanssa.

Helsingissä Hernesaaren rannan ihanassa Birgitassa on makoisia itsetehtyjä herkkuja, joista viimeksi valitsin rocky road-palasen. Super makeaa ja pieni palanen riitti hyvin! Sen kahvin kanssa 😀 Pakkohan hommaa oli kokeilla myös kotona, kun kaapeissa lojui taas pussinpohjia erinäisistä raaka-aineista. Tämän herkun valmistus onkin kaikkea muuta kuin kivinen tie, helpommaksi ei sinänsä voi enää mennä.

Tällä kertaa lähdin yritykseen maltillisemmin kuin muutama vuosi sitten, jolloin laitoin seokseen aivan överisti kaikkea makeaa JA suolaista. Lopputuloksena oli mullekin liian äklömakea meininki! Joku senkin kyllä söi, kun se pakkasesta pikkuhiljaa katosi. Vähemmän on enemmän tässä, valitse siis huolella 3-4 lempparitäytejuttuasi ja pitäydy niissä. Yleisesti ottaen vaahtokarkit ovat rocky road herkun ydin ja pähkinät suklaan kanssa lyömätön yhdistelmä. Usein mukaan lisätään myös kuivattuja hedelmiä. Näistä on hyvä lähteä liikkeelle!

Mainittakoon vielä, että tämänkertainen versioni maistui myös ei-niin-supermakean ystävälle, joka saikin lastenhoitopalkkana syödä useamman palasen, kun itsellä tuli lähtö muihin maisemiin. Sopii siis hyvin myös lahjontaan ja pitää puolison tyytyväisenä!

ÄLYTTÖMÄN IISI, IHANA ROCKY ROAD

Noin 200 g tummaa suklaata
20 g voita
Reilu kourallinen cashew- ja pekaanipähkinöitä
Pussin pohja vaahtokarkkeja eli noin pari desiä silputtuna
Noin 0,5 dl kuivattuja karpaloita
5 pikkumarenkia murskana

1) Leikkele puhtailla saksilla vaahtokarkit pienemmiksi, rouhi pähkinät reiluiksi paloiksi ja murskaa marengit.

2) Laita vaahtokarkkisilppu, pähkinärouhe, marenkimurska ja kuivatut karpalot kulhoon. Ota täyteaineksia hieman talteen koristelua varten!

3) Sulata suklaa ja voi joko pienemmäksi pilkottuina mikrossa sulatusteholla välillä sekoittaen ja vahtien, ettei seos ylikuumene ja voi ala räiskyä. Tai liedellä kattilassa miedolla lämmöllä samalla seosta sekoitellen. Mikäli sulatat suklaan ja voin mikrossa niin laita voi astian pohjalle, jolloin se sulaa ekana ja suklaa siihen sitten nätisti, kunhan muistaa sekoitella useasti seosta.

3) Kaada kulhoon täyteainesten päälle sula suklaa-voiseos ja sekoita.

4) Kaada seos joko silikonimuotteihin tai silikoniseen laakeaan piirakkavuokaan. Tai mihin tahansa pienehköön, laakeaan vuokaan, jonka vuoraat ensin leivinpaperilla. Huomioitava on vain, että seoksen saa sen jähmettymisen jälkeen helposti irti muoteista/vuoasta. Silikonisista alustoista seos irtoaa helposti jähmettyneenä kumoamalla tai kääntämällä muottia. Muilla alustoilla on leivinpaperi ehdoton!

5) Asettele päälle haluamiasi koristeita (vaahtokarkit, pähkinät, karpalot tms.). No itsehän tottahan toki heitin kaikki ainekset suklaa-voiseoksen kanssa sekaisin, joten koristelin pintaa sitten nonparellein ja kaapista löytyneillä valmismarengeilla.

6) Nosta seos jääkappiin jähmettymään. Mikäli teet nämä laakeassa astiassa niin noin tunnin jähmettymisen jälkeen leikkaa levy sopivan kokoisiksi annospaloiksi. Ja silikonisesta muffinssivuoasta nämä voi kumoamalla tai painelemalla irrottaa, kunhan seos on jähmettynyt ja leikata tarvittaessa terävällä veitsellä pienemmiksi annospaloiksi.

Mitäs tähän nyt enää sanoisi muuta kuin hyvää on. Todella!

Suven suloisimmat suklaaleivokset

4.7.20156.1.2016 / hannishan / 1 kommentti

Ihan alkuun pistäisin hurraahuudot kesälle! Ei riitä sanat kuvailemaan kuinka ihania lämpimät, valoisat, kesäntuoksuiset päivät ja illat ovat olleet. Ne pitää kokea. Kesään kuuluu jätski eikä lämpimällä ilmalla tee mieli liikoja uunia kuumentaa, kun on kiire nauttia rantaelämästä Hawaiian tropicilta tuoksuen ja vahtien, ettei seuralaiset lappaa koko rannan hiekkoja suuhunsa. Mutta koska ei ole parempaa kuin leipominen niin kyllä siihenkin se pieni hetki löytyy myös helteellä!

Tämän ohjeen kantava ajatus on helppous, kun kuka nyt malttaisi olla tuntikausia sisällä Suomen kesän pistäessä parastaan. Leivonnan ei pidä olla välineurheilua, joten olen pyrkinyt yksinkertaistamaan tekemistä entisestään. Vatkainta en tähän taikinaan käyttänyt, puuhaarukalla kaikki vain sekaisin. Kermavaahdon vatkauksestakaan ei jää kiinni koska sen voi korvata aina jätskillä!

Näiden suklaaleivosten syntyminen oli vähän hasardihomma ja vaati multa jopa pientä tuotekehittelyä. Ideana oli tehdä whoopieseja mitä iiseimmällä tavalla ja siitähän se ajatus sitten lähti juoksemaan. Eka satsi tosin meni vähän sinne päin koostumuksen ja maun osalta niin duunasin myöhemmin uuden satsin parannellulla ohjeella, joka sitten olikin iloinen yllätys onnistuessaan täydellisesti! En tiedä miten pohja maistuikin niin aidon suklaiselta, vaikka suklaata siihen sellaisenaan ei ole lisätty kuin kaakaojauheen muodossa. Ehkä salaisuus onkin ostamassani Lidlin kaakaojauheessa!

Maku whoopiestyyppisessä mehevässä ja tiiviissä kakkupohjassa on enemmän kuin kohdillaan. Siihen vielä tuorejuustokuorrute väliin, päälle kermavaahto ja tuoreet marjat niin aletaan puhua jo syntisen hyvästä herkusta. Puhumattakaan kuinka kauniin esillepanon yksilöidyillä pikkuleivonnaisilla saakaan aikaiseksi perinteisen kermakakun sijaan. Jotka toki myöskin ovat komeita, vaikka itse en taannoisen pala Italiaa Suomen juhannukseen kerroskakku Pisan tornina -kokeilun jälkeen olekaan sille tielle vielä uudestaan uskaltautunut.

Meillä herkulliset leivokset kruunasivat erään ihanan kesäillan dinnerin. Suosittelen kokeilemaan näitä kaunokaisia, valmistamaan rakkaudella ja tarjoamaan ihmisille ympärilläsi yhtenä kesän maagisista hetkistä!

SUVEN SULOISIMMAT SUKLAALEIVOKSET

KAKKUPOHJA
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
150 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 kananmuna
2 dl jogurttia (itse käytin makuna vaniljaa)
0,5 dl maitoa (puuttuu ainesosakuvasta)

TÄYTE
1 prk (200 g) Valion vaniljatuorejuustoa
1 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

KORISTELU
2 dl vispikermaa
Sokeria mausteeksi
Erilaisia marjoja

1) Tarkista, että sulta löytyy tarvitut ainekset ja lue ohje. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Levitä uunipellille leivinpaperi.

2) Sekoita kuivat aineet eli vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola keskenään.

3) Sekoita toisessa kulhossa sokeri, fariinisokeri ja voi huolella sekaisin. Lisää kananmuna ja sekoita lisää. Joko ihan puuhaarukalla, tavallisella haarukalla, lusikalla, lastalla, mitä nyt sattuu käsiisi tai sitten sähkövatkaimella.

4) Lisää kuivat aineet-seos ja jogurtti vuorotellen sokeri-voiseokseen ja sekoita huolella. Lisää maito joukkoon, sekoita huolella tasaiseksi massaksi.

5) Levitä massa kokonaisuudessaan uunipellille leivinpaperin päälle nuolijan tai veitsen avulla. Taikina on tahmeaa mutta kärsivällisyydellä sen saa tasaisesti levitettyä. Itselläni on käytössä sisämitaltaan noin 40 cm uunipelti, jolle taikina riitti mainiosti ja jos isompi uuni & pelti niin taikinaa ei tarvitse levittää laidasta laitaan.

6) Paista 200 asteessa noin 10-15 minuuttia tasalämpöisessä uunissa. Paiston kanssa taas tarkkana kuin porkkana koska pohjasta ei ole tarkoitus tulla kuivaa käppänää vaan sopivasti mehevä. Kokeile tikulla kypsyys, jos epäilyttää eli viimeistään siinä kohtaa pohja pois uunista, kun tikkuun ei tartu enää taikinaa.

7) Anna pohjalevyn jäähtyä kunnolla ja valmista täyte sekoittamalla jääkaappikylmä tuorejuusto tomusokerin kanssa. Tomusokeria kannattaa lisätä pikkuhiljaa maltillisesti tuorejuuston sekaan tarkkaillen koostumusta. Täytteen on tarkoitus jäädä mahdollisimman jämäkäksi, jotta se pursuilee mahdollisimman vähän leivosten välistä. Mausta vaniljasokerilla ja säilytä tarvittaessa jääkaapissa ennen täyttöä, jotta täyte ei kuumuudessa löysty liikaa.

8) Tsekkaa pohjan keskikohta poikittaissuunnassa ja leikkaa levy halki. Levitä toiselle puolelle täyte kokonaisuudessaan ja nosta toinen puoli täytteen päälle. Tai tee niin kuin minä, että täyte summittaisesti toiselle puoliskolle ja sen jälkeen levy kahteen osaan.

Ajatuksissani nostin levyn pohjapuoli ylöspäin päällimmäiseksi, mikä ei kyllä sikäli mitään haitannut, kun päälle tuli kuorrutus. Mikäli tarjoat näitä ilman kuorrutetta niin nosta pohjalevy päälle paistopinta ylöspäin. Ja pinnalle voi ripotella runsaasti tomusokeria ennen tarjoilua!

9) Anna täytteen jähmettyä reilusti jääkaapissa. Ota muotilla sopivan kokoisia paloja tai leikkaa terävällä veitsellä sopivan kokoisiksi annospaloiksi, esimerkiksi neliöiksi. Muottina voi käyttää vaikka piparkakkumuotteja, mä satuin löytämään Clas Ohlsonilta loistavia ympyrän ja neliön muotoisia muottisettejä, joille mielessä siintää jo paljon käyttötarkoituksia leivonnan saralla. Suosittelen, ei maksettu mainos ;D Muotilla leivoksia otettaessa on varmistettava, että muotti leikkaa levyt pohjaan asti ja varovaisuutta noudattaen irrotettava leivospala muotista sormella työntäen.

10) Säilytä leivokset jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa, nämä ovat mielestäni parhaimmillaan päivän päästä valmistuksesta. Ennen tarjoilua vatkaa vispikerma vaahdoksi, mausta se sokerilla ja nostele leivosten päälle lusikalla. Asettele valitsemiasi marjoja tai hedelmiä koristeeksi! Palojen väliin jääneet jämät söimme jo heti jätskin kera ja se toimi erinomaisesti eli leivokset voi tarjota myös jäätelön ja marjojen kanssa ilman kermavaahtoa.

Kauniita päiviä!

Maailman nopeimmat muffinssit

24.6.201516.2.2016 / hannishan / 11 kommenttia

Okei, kompensoidakseni eilistä jättipitkää postausta (onnittelut sille yhdelle lukijalle, joka pääsi loppuun asti), pidän tämän lyhyenä. Ja itseasiassa nyt on niin helppo muffinssiohje tulossa, että sen saa kerrottua lähes yhden twiitin pituudessa. Jos siis Twitteriä käyttäisin.

Tämä on nopeista nopein. Tämä ei vaadi erityisvälineistöä. Tämä tehdään ihan perusaineksilla ilman kikkailuja. Kuulostaako hyvältä? Kyllä vain, sitä tämä onkin!

Lähes parasta tässä ohjeessa on upeasti kohonneet muffinssit! Ainakin muffinssivuoalla paistettuna, joka pakottaa leivonnaiset kohoamaan ylöspäin, ei sivuille (kuka tai mikä tekisi saman kotileipurille..). Samaisesta syystä tykkään myös pahvisista muffinssivuoista, jotka pitävät muotonsa! Mutta ei se näkö, vaan se maku. Kokeilkaahan millä tahansa, se kannattaa.

MAAILMAN NOPEIMMAT MUFFINSSIT (noin 12 kpl pienehköä muffinssia)

3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 rkl vaaleaa siirappia (tämän voi korvata sokerilla nostaen määrän 2 desiin tai jättää kokonaan pois)
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
0,5 tl suolaa
1 dl maitoa (myös jogurtti, kerma, vesi tai mikä tahansa neste käy)
2 munaa
100 g voita

Lisäksi makua tuomaan noin 2 dl marjoja, hedelmiä, pähkinää, suklaarouhetta tai mitä sitten ikinä keksitkin! Itselläni oli vielä pakastimessa karpaloita niin lisäsin niitä puoleen taikinaa ja puolet jätin ilman.

1) Ota ainekset esille, sulata voi ja laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.

2) Sekoita kuivat aineet kulhossa eli vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola.

3) Lisää joukkoon maito tai valitsemasi muu neste, kananmunat, siirappi ja sula voi. Sekoita huolella. Ei vaadi edes sähkövatkainta, haarukka riittää.

4) Kääntele marjat tai muu valitsemasi ekstraelementti taikinan sekaan.

5) Annostele taikina muffinssivuokiin. Jätä hiven kohoamisvaraa. Minulla taikina riitti 12 vuokaan.

6) Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia. Omassa uunissani tuo 15 minuuttia tasalämmöllä oli juuri passeli ja muffinssit kypsiä säilyttäen mehevyytensä. Minulla nämä muffinssit saivat vain aavistuksen väriä päälle paistoaikana eli sitä ei kannata jäädä odottelemaan, jotta ne eivät kuivahda.

Jäähdytä muffinssit ja kuorruta halutessasi. Minä pistin puolet muffinsseista pakkaseen ja puolet kuorrutin popparikakusta ylijääneillä aineksilla. Ohje pienennettyyn kuorrutemäärään alla, kokonaisuudessaan kuorruteohje löytyy popparikakun ohjeesta täältä.

VAALEA KUPPIKAKKUKUORRUTE

2 rkl voita
0,5 dl tomusokeria
80 g mascarponea tai tuorejuustoa

LISÄKSI
1 dl karamellisoitua kondensoitua maitoa
Popcorneja

1) Vatkaa hyvin pehmeä voi ja tomusokeri vaahdoksi.

2) Lisää huoneenlämpöinen mascarpone. Vatkaa huolella kunnes seos on tasaista ja kauniin vaaleaa. Jos seos on kökkäreistä, lämmitä sitä muutama sekunti mikrossa ja jatka vatkaamista!

3) Levitä muffinssien päälle kerros paksua kinuskia, pursota kuorrute ja koristele popcorneilla.

Toivottavasti pidätte joko kuorrutteella tai ilman!

POP-POP-POP Popparikakku

23.6.201523.6.2015 / hannishan / 1 kommentti

Okei, nyt en oikein tiiä mistä ja miten aloittaa tän kakun kaa. Tämä on nyt se paljon puhuttu popcorn-kinuskikakku, joka on maistuvan makeaa, suloisen suolaista ja samalla melko raskasta mutta silti tai juurikin siksi niin kovin koukuttavaa. Onneksi makeuden puolesta pienen pieni siivu kakkua riittää. Toisaalta, niitä pienen pieniä siivuja voi syödä yhden, toisen, jos kolmannenkin.

Kinuski joo, toimii aina. Sen kanssa ei voi mennä pieleen mikään. Popparit, mmm lemppareitani. Ja yhdistettynä niistä tulee kokeilemisen arvoinen yhtälö, minkä vielä täydentää helposti käsiteltävä ja kakun päälle kauniisti levittäytyvä mascarponekuorrute.

Tottahan toki täytettävä ja kuorrutettava kakku on aina hivenen työläämpi tehdä ja tässäkin hommassa on pari vaativampaa kohtaa, jotka olen huomioinut ohjeessa. Alkuperäinen resepti on Yummy Bakerin blogista ja sitä olen omassa ohjeessani vapaasti soveltanut.

Kondensoidusta maidosta keitetty kinuskihan on todella hyvää. Mutta yhtä hyvää kakun välissä on valmiiksi karamellisoitu kondensoitu maito. Vaikka kinuskiksi keittäminen ei nyt varsinaisesti kovin työlästä olekaan, niin työlästä on hinkata kattilaa puhtaaksi sen jälkeen, kun siihen on tarttunut keitettäessä säilykepurkin etiketin liimat. Vaihtoehtona siis säilyketölkissä keiteltävälle kinuskille on ostaa tölkki karamellisoitua maitoa valmiina ja lisäksi purkki tavallista kinuskikastiketta, jolla saa kauniin koristelun kakun pintaan. Toki, jos on itse kinuskimestari niin tekee koko kastikkeen itse.

Mä en itseasiassa tiedä olisinko mestari, kun en ole koskaan kokeillut tehdä kinuskia ite. Ei varmaan lasketa, että oon keittänyt onnistuneesti kinuskia purkkina myytävästä Valion maustamattomasta Koskenlaskija Ruoka -tuotteesta. Jep, siitäkin saa kinuskia fariinisokerin kanssa. Enpä ois uskonut, jos en olisi purkin kyljestä ohjetta lukenut miettiessäni mitähän tästä tekisi. Joku perusruoanlaittojuttuhan ei tullut kysymykseen. Mut siis tämäkin kokeilemisen arvoinen kinuskivinkki!

Palatakseni kakkuaiheeseen, itselläni jäi aineksia yli koska keitin varmuuden vuoksi kaksi purkillista kinuskia niin tein lisäksi samaisen poppari-kinuski-mascarponeyhdistelmän maailman nopeimmin leivottaviin muffineihin. Niihin meni valehtelematta 30 minuuttia kokonaisuudessaan aikaa ja uunista tuli ulos hienosti kohonneet muffinssit.

Näiden ohjeen laitan teille huomenissa, jotta he, joita ei kokonaisen kakun leivonta (ja syönti) kiinnosta niin voivat kokeilla huomattavasti helpommassa versiossa samaa makumaailmaa!

Tää postaus alkaa kohta mennä kategoriaan ”loputon avautuminen” mutta yks juttu vielä ennen varsinaista ohjetta. En ole tajunnut mainita, että ohjeideni paistoajat ja lämpötilat ovat aina tasalämpöisellä uunilla testattuja. Tästä käytänkö kiertoilmauunia, keskustelin muutaman eri ihmisen kanssa (vielä ei kadulla tuntemattomat pysäytä leivontavinkkejä kysellen, vaan ihan tuttavapiirini kotileipureita olivat) ja vaikka uunistani kiertoilmatoiminto löytyykin, en ole sitä muutaman epäonnisen kokeilun jälkeen leivonnassa käyttänyt.

Ikinä ei kai pitäisi sanoa ei ikinä mutta minähän sanon. En aio kiertoilmaa leivontaan enää kokeilla. Ikinä. Jollen sitten välttämättä halua päältä palaneita ja sisältä täysin raakoja lopputuotteita mutta harvemmin tämä on tavoitteenani leivonnassa. Tästä en suinkaan syytä uunini kiertoilmatoimintoa, sillä syy on vain ja ainoastaan onnettomassa kotileipurissa, joka ei hommaa handlaa.

Toisaalta en tiedä miksi edes pitäisi kiertoilmaa käyttää, kun tasalämpö paistaa leivonnaiseni juuri sellaisiksi kuin haluan eli vähintään syömäkelpoisiksi!

Mutta nyt. Vihdoin ja viimein, tässä teille modernisoitu versio perinteisestä kinuskikakusta, olkaa hyvä!

POPCORN-KINUSKIKAKKU

POHJA
200 g voita
3 dl sokeria
1 dl muscovadosokeria (tavallinen sokeri käy myös)
4 kananmunaa
6,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
vajaa 0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl vaniljajauhetta
2,5 dl maitoa

POHJAN KOSTUTUKSEEN
noin 1,5-2 dl vaniljasokerilla maustettua maitoa

TÄYTE
1 tölkki (397 g) kondensoitua maitoa, joka keitetään kinuskiksi TAI tölkki valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa
0,5 tl suolaa

2 dl vispikermaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
250 g mascarponea

KUORRUTE
125 g voita
1,5 dl tomusokeria
250 g mascarponea

KORISTEEKSI
popcorneja (noin 4-5 dl, oman maun mukaan)
kinuskia

1) Aloita kakkupohjalla. Lue ohjeet, ota aineet huoneenlämpöön ja laita uuni lämpeämään 175 asteeseen tasalämmöllä. Laita irtopohjavuoan pohjan päälle leivinpaperi ja voitele vuoka.

2) Vatkaa huoneenlämpöinen, pehmeä voi (sulata ihan hiven mikrossa, jos on liian kovaa) ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi yleiskoneella tai sähkövatkaimella.

2) Lisää joukkoon kananmunat yksitellen. Vatkaa huolella!

3) Sekoita keskenään kuivat aineet (vehnäjauhot, leivinjauhe, suola, vaniljasokeri ja -jauhe), lisää ne voi-kananmuna”vaahdon” sekaan maidon kanssa vuorotellen. Vatkaa kuohkeaksi!

4) Kaada taikina irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti uunin keskitasolla. Voit testata kypsyyttä puutikulla. Kakku on valmis, kun tikkuun ei enää tartu taikinaa! Anna jäähtyä ja irrota kakkupohja vuoasta.

5) Tasoita jäähtynyt kakkupohja päältä veitsellä ja leikkaa sen jälkeen kolmeen osaan tasapaksuiksi kerroksiksi. (Itse tein kakkupohjan jo etukäteen tulevaa varten ja pakastin sen valmiiksi leikattuna, pohjakerrokset pinottuina. Pohja kestää hyvin pakastuksen ja otettuani pohjan ajoissa sulamaan, oli kakku helppo ”käyttöpäivänä” vain kostuttaa, täyttää ja kuorruttaa.)

6) Kostuta pohjat vaniljalla maustetulla maidolla. Kostuketta laittaisin noin 0,5 dl per pohja hieman tunnustellen kuinka paljon tarvitsee. Jos kakku tarjoillaan melko pian kokoamisen jälkeen, saa kostutusta olla reilummin, kun kakku ei ehdi kunnolla tekeytyä.

7) Jos käytät kondensoitua maitoa, keitä maito kinuskiksi hyvissä ajoin. Purkki upotetaan kokonaisena kattilaan veden alle ja keitetään kevyesti kiehuvassa vedessä 2,5 tuntia. Itsehän hätäilin ja 2 tuntia ei ollut ihan riittävä aika kahdelle tölkille.

Anna jäähtyä kunnolla, jotta keitetty kinuski jähmettyy juoksevasta paksummaksi seokseksi. Muuten kinuski valuu kakun välistä ulos. Sekoita ripaus suolaa jäähtyneen kinuskin joukkoon, tarkista maku.

8) Vatkaa vispikerma vaahdoksi, lisää sokeri ja lopuksi mascarpone.

9) Täytä ja kokoa kakku. Levitä jokaisen kolmen pohjan päälle kerros kinuskia.

Nosta pohjimmaiseksi tuleva kakkulevy tarjoiluastialle ja levitä sille puolet mascarponetäytteestä. Nosta päälle seuraava kakkulevy ja levitä sille loput mascarponetäytteestä tasaisesti. Päällimmäiseksi jäävän pohjan päälle riittää pelkkä kinuski. Sivele veitsellä kakun välistä pursuavat täytteet takaisin reunoille ja pyyhi tarvittaessa tarjoilulautaselle valuneet täytteet talouspaperilla pois. Nosta kakku jääkaappiin kuorrutteen teon ajaksi.

10) Valmista kuorrute. Tärkeää on, että kuorrutteen raaka-aineet ovat huoneenlämpöisiä. Vatkaa pehmeä voi (lämmitä tarvittaessa varovaisesti mikrossa) ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi.

11) Lisää mascarpone ja vatkaa kunnes kuorrute on kauniin vaaleaa ja tasaista. Tässä kohtaa minulla on tätä kakkua ekaa kertaa tehdessä meinannut itku tulla, kun vaahto on 10 minuutin vatkaamisenkin jälkeen näyttänyt munakokkelilta. Ongelma on ilmeisesti ollut liian kylmä mascarpone ja voi. Ongelma ratkeaa, kun seoksen käyttää erittäin pikaisesti mikrossa varovaisuutta käyttäen, jotta se ei kuumene. Muutama sekunti riittää, jotta ainekset pehmenevät ja vatkausta jatkaessa seos muodostuu unelmanpehmeäksi ja kauniiksi.

12) Kuorruta kakku. Nostele kuorrutetta kakun pinnalle ja tasoita lastalla tai leveällä voiveitsellä kohti kakun reunoja. Sivele kuorrutetta vähän kerrallaan myös reunoille ja tasoita lastalla/veitsellä siistiksi.

12) Koristele poppareilla ja kinuskilla. Tämä on makuasia miten koristelun tekee. Itse halusin tällä kertaa laittaa popparit kakun välistä sen pinnalle, joten tein reilusti popcornsilppua veitsellä ja veistä/lusikkaa apuna käyttäen painelin sen koko kakun reunaan. Lisäksi kakun pintaa voi koristella vetämällä haarukan kärjellä kinuskista hentoja viivoja ja asettelemalla kakun päälle popcorneja. Popcorntornin saa koottua käyttämällä kinuskia liimana!

Kakun on hyvä antaa tekeytyä pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua. On hyvä huomioida, että mascarponekuorrutteen voi kovettuu jääkaapissa ja sen on hyvä antaa pehmentyä tovi huoneenlämmössä ennen tarjoilua, jolloin myös kakun eri maut tulevat paremmin esille.

Näin. Siitä sitten vaan kaikki popparikakkuja duunaamaan tai odottamaan huomista ohjetta maailman nopeimpiin muffinsseihin, joista tehdään popcornkoristeluin, kinuskipäällysteellä ja mascarponekuorrutteella herkullisia kuppikakkuja!

Mehevistä mehevin banaanikakku

16.6.2015 / hannishan / 15 kommenttia

Meillä ei ole pullantuoksuinen koti. Meillä on banaanikakun tuoksuinen koti! Tämän ihanan mehevän banaanikakun ohjeen olen jo vuosia sitten saanut käsinkirjoitettuna ruutupaperilla. Silloin vielä pieneltä tytöltä, joka oli ja on edelleen innokas leipuri. Lämmin kiitos hänelle!

Kuten reseptilappusen kuvasta yllä näkyy, tämä ohje on ollut erittäin ahkerassa käytössä, vaikka en kuivakakkujen ystävä ole lainkaan. Tai juurikin siksi ohje on suosikkini, sillä lopputulos ei ole kuivaa kakkua nähnytkään!

Oikeasti mehevistä mehevin kakku syntyy erittäin vähällä vaivalla ja aktiivinen tekoaika ottaa noin vartin. Mitä muuta muka edes ehtii vartissa? Uunissa kakku viihtyy noin tunnin, jolloin on aikaa juuri sopivasti valita kirja, ottaa sohvalla mukava asento ja nostaa jalat ylös valmista kakkua odotellessa.

Okei, tämä tapahtuu perhetilanteesta johtuen mun kohdalla vain jossain toisessa todellisuudessa mutta edellinen kuvaus on se tunnelma, mihin tämä kakku kuuluisi. Laiskoihin hetkiin, kun ei ole kiire mihinkään ja ainoa, mitä kannattaa tehdä, on santsata palanen lisää. Yhtälailla pala banaanikakkua maitolasin kera nautittuna tuo mukavaa menneen ajan tunnelmaa arkeen, jossa toinen lapsista viihtyy liian hyvin sähköjohtojen läheisyydessä ja toinen luulee sekä sängyn että sohvan olevan sisätiloissa sijaitseva trampoliini. Ilman turvaverkkoja!

Banaanikakku on oivallinen tapa hävittää vanhahkot, ruskeiksi ja mössöksi menneet banaanit. Mitä kypsempiä, sen parempia kakussa! Vielä ehtii helposti vaikka tänään leipoa kakun mukaan juhannuksen rientoihin, se on kätevä kuljettaa mukana ja makuhan vain paranee päivien kuluessa. Toki puoli kakkua menee väistämättä jo leivontapäivänä. On se vaan niin hyvää. Todetkaa tämä itse, tässä sen ohje olkaa hyvät!

MEHEVISTÄ MEHEVIN BANAANIKAKKU

150 g voita
3 dl sokeria (2,5 dl riittää myös)
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl suolaa
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
3-4 banaania
(Alkuperäisessä ohjeessa on 1 tl neilikkaa mutta itse en ko. mausteesta pidä niin sen jätän aina kokonaan pois. Ei sitä tosin maustekaapistani löytyisikään!)

1) Lue ohjeet, ota tarvittavat aineet esille ja anna voin pehmitä huoneenlämmössä tai sulata sitä hiven mikrossa. Laita uuni lämpenemään 170 asteeseen. Voitele kakkuvuoka ja korppujauhota tarvittaessa. Minulla on käytössä silikoninen kakkuvuoka, josta banaanikakku irtoaa pelkällä huolellisella vuoan voitelulla ilman korppujauho-osuutta.

2) Muussaa banaanit, haarukkatason soseutus riittää.

2) Vaahdota pehmeä voi ja sokeri sähkövatkaimella tai yleiskoneella.

3) Lisää kananmunat seokseen. Sekoita kuohkeahkoksi (onko tämä edes oikea sana?!?)

4) Sekoita kuivat aineet (vehnäjauhot, leivinjauhe, sooda, suola, inkivääri ja kaneli) keskenään.

5) Lisää kuivat aineet ja banaanisose vuorotellen taikinaan.

6) Kaada voideltuun kakkuvuokaan (onnistuu myös irtopohjavuoassa) ja paista 170 asteessa uunin keskitasolla noin tunti uunisi tehoista riippuen. Itsellä täydellisen mehevään lopputulokseen menee melko tasan tuo 60 minuuttia.

Banaanikakun on tarkoitus olla mehevää mutta ei raakaa. Kypsyyttä voi testata tikulla, kun pinta alkaa näyttää kypsältä. Kakku on valmis, kun tikkuun ei tartu taikinaa! Itse olen kumonnut kakun vasta sen jäähdyttyä, jolloin se on irronnut nätisti vuoasta.Tomusokeria kannattaa ripotella vasta juuri ennen tarjoiluhetkeä, sillä kakku on niin kostea ja mehevä, että sokeri liukenee pintaan melko nopeasti.

Toivottavasti joku kuivakakkujen vihamieskin siellä innostuu tätä banaanikakkua kokeilemaan. Olen melkein varma, että tästä saa sydänystävän! No ei ehkä tosin terveysmielessä.

Hyvä, parempi, Banoffee pie!

14.6.20156.1.2016 / hannishan / 1 kommentti

Jos sulla on aikaa vain yhteen niin testaa tämä banoffee pien ohje. Aivan laittoman hyvää ja ehkä nopeinta ikinä koota kasaan! Tämän tekoa ei melkeinpä voi edes laskea leivonnaksi, uuniakaan ei tarvita missään kohtaan. Mutta yhtä kaikki lopputulos on suussa sulava ja kokemattomampikin kotileipuri kerää takuuvarmat kiitokset syöjiltä tällä herkulla. Sopii helpon valmistustapansa vuoksi esimerkiksi makoisaksi mökkitarjottavaksi!

Banoffee pien juju on sen makuyhdistelmä, jota täydellisempää ei vain ole. Kinuski, kermavaahto ja banaani kandikeksipohjalla. Ai että. Tästä piirakasta ei saa tarpeekseen! Olen tehnyt banoffee pieta useampaan otteeseen ja mielestäni tässä ei voi epäonnistua mitenkään, joka tekeekin siitä pomminvarman luottoreseptin joka kotileipurille. Valitettavasti itse en ole vielä niin neroksi leivonnan suhteen kasvanut, että olisin tämän itse kehittänyt vaan alkuperäisen ohjeen olen ottanut aikoinaan Hellapoliisin sivuilta käyttööni.

Olen käyttänyt piirakassa täytteenä supermarketeista valmiina myytävää valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa, jolla pääsee oikaisemaan kinuskin keittämisessä. Pysyy tekeminen lähes lastenleikkinä! Yleensä suosin leivonnaisissa itse kondensoidusta maidosta keitettävää kinuskia mutta tässä piirakassa sillä ei maullisesti ole merkittävää eroa kumpaa käyttää, kun molemmat toimivat erinomaisesti.

Pohjan kandikeksit ovat suosikkejani ja niiden kanssa on oikeastaan vain varottava, että kaikki eivät mene parempiin suihin vaan niitä säästyy tarpeeksi pohjaan. Pienen sähellyksen ansiosta eka hienonnettu satsini normaalisti käyttämiäni LU:n Bastogne-kandikeksejä meni lattialle, joten ei muuta kuin asiaankuuluvien kiroilujen ja raivokkaan siivouksen jälkeen kaupan kautta hakemaan lisää keksejä. Huomasin K-kaupan hyllyille ilmestyneen Pirkan version samoista kekseistä ja budjettileipurina päätin niitä kokeilla. Täysin sama lopputulos eli mahtava!

Kesäaikaan mansikat kruunaavat herkun ja täydentävät jo aiemmin hehkuttamani lyömättömän makuyhdistelmän. Minulla oli tekemääni cashewpähkinäkrokanttia tähän säästettynä ja sehän oli se kuuluisa piste i:n päälle! Jäin vielä miettimään, että näillä aineksilla saisi myös mitä maistuvimman jäätelöannoksen aikaiseksi. Miettikää vaniljajätskiä, paksua kinuskia, hieman banaania, kandikeksejä rouheasti murrettuina palasina ja pari mansikkaa koristamaan annos! Siinä maistuisi jo kesä.

Jos Britakakku on tekeillä juhannukseksi niin tee tätä jo huomenna ja tarjoa läheisillesi! Olen varma, että ihastutte.

PARASTA BANOFFEE PIEta

Pohja
260 g kandikeksejä (eli yksi paketillinen LU Bastogne tai Pirkka Elise kandisokerikeksejä)
75 g voita sulatettuna

Täyte
1 tlk valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa
2 pientä banaania tai 1 iso banaani viipaleina
2 dl vispikermaa
1 tl vaniljasokeria
Hiven kanelia
(Halutessasi maustettua makurahkaa kermavaahdon joukkoon)

Pinnalle
Krokanttia
4 kandikeksia murustettuna
Mansikoita
(Marenkia (ohje täältä, mintunlehtiä, pähkinöitä, vaahtokarkkeja yms.)

1) Lue ohjeet ja ota tarvitsemasi aineet esille. Ota kekseistä muutama sivuun ~~syömis~~koristelua varten!

2) Laita leivinpaperi irtopohjavuoan väliin.

3) Murusta keksit. Paras tapa lienee yleiskone tms., jossa on lisäosa, millä keksit saa tasaiseksi muruseokseksi. Muuten menee manuaalihommiksi ja se on tämän reseptin ylivoimaisesti tylsin osuus. Voit siis murustaa keksit sauvasekoittimella varautuen, että keittiösi vuorautuu murusilla tai laittaa keksit paksuun pursotinpussiin, sulkea sen solmulla tai pussinsulkijalla ja murustaa keksit kaulimella. Äärimmäisessä hädässä käy myös 1,5 litran limupullo vedellä täytettynä.
4) Sulata varovasti mikrossa tai levyllä voi ja lisää kulhoon keksimurujen sekaan. Sekoita tasaiseksi.

5) Painele keksiseos tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperin päälle. (Keksipohjan voi tehdä halutessaan etukäteen ja vuoassa se on helppo kuljettaa tarvittaessa määränpäähän)

6) Levitä keksipohjan päälle karamellisoitu kondensoitu maito kokonaisuudessaan ja banaanit ohuiksi viipaloituina. Ripottele kanelia halutessasi banaanien päälle.

7) Vaahdota kerma, mausta vaniljasokerilla ja tarkista maku. Levitä banaanien päälle kermavaahto.
8) Asettele mansikat, keksinpalaset, krokantti ja murskatut marengit päälle. Pyöräytä veitselle tarvittaessa vuoan reunoja pitkin, jotta pohja irtoaa nätisti ja avaa vuoan reunat.
9) Siirrä tarjoiluastiaan leivinpaperia apuna käyttäen.

Kertokaa kokeiltuanne veikö tämä täydellisen makuyhdistelmän piirakka myös teidän kielenne ja sydämenne ja allekirjoitatteko väittämäni hyvä, parempi, banoffee pie?

Joka prinsessan unelmien kääretorttu

12.6.20156.1.2016 / hannishan / Jätä kommentti

Kyllä vain, nyt se löytyi. Oikea unelmien kääretorttu! Yhdistin vanhan suosikkini, perinteisen unelmatortun ja uuden suosikkini, marenkikuorrutteen. Voikreemitäytteen tein hieman uudella twistillä mutta melko samalta se mielestäni kyllä maistui. Ja jotenkin omaan makuun tuo voikreemitäyte on nykyään liian raskasta, olen tullut vanhaksi. Ensi kerralla täyttäisin kääretorttuni ehdottomasti kermavaahdolla ja mansikoilla, voiko ihanampaa edes olla?

Unelmien tortun piti tottahan toki olla höttöisen pinkkiä prinsessojen makuun sopivasti, joten pursotin sen vaaleanpunaisella marenkikuorrutteella ja päälle tein valkoisia ja vaaleanpunaisia marenkikoristeita. Näiden ohje löytyy aiemmasta valkosuklaakuppikakkujen ohjeesta täältä.

Täytyy vielä mainita, että tästä lähtien taidan tehdä kaikki marenkini levyistä koristeisiin tuolla kyseisellä ohjeella. On vain niin hyvää ja onnistuu takuuvarmasti, kunhan sokerin on kiehauttanut kunnolla nestemäiseksi ja lisää sen nopeasti valkuaisvaahdon joukkoon, jotta sokeriliuos ei ehdi jähmettyä!

Sivuhuomiona, että unelmien kääretorttu tällaisenaan oli kaunis kuin itse Prinsessa Ruusunen mutta jopa minulle, makean suurimmalle ystävälle ja suurkuluttajalle, hivenen liian makeaa. Ohjeeseen pienensinkin tästä syystä täytteen määrää ja mikäli itse kääretorttunne onnistuu nätimmin kuin minun hieman repeillyt, laittaisin marenkikuorrutetta vain yläosaan päästä päähän ja siihen päälle marenkikoristeet.

Olen nyt täysin pastellipäissäni hullaantunut kaikkeen söpöön, hattaraiseen ja hennon sävyiseen. Jostain syystä mies ei kuitenkaan anna kotiamme sisustaa yhdeksi isoksi pastelliunelmaksi niin toteutettakoon tätä sitten leivonnaisissa! Ja tämä leivonnainenhan hurmaa juurikin suloisuudellaan ja edellä mainituin viilauksin myös maullaan!

Tässä se sitten on, mun ultimate unelmien kääretorttu sulostuttamaan suveanne.

UNELMIEN KÄÄRETORTTU

POHJA
4 munaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl maissi- tai perunajauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

TÄYTE
1 munanvalkuainen
0,75 dl sokeria
150 g huoneenlämpöistä voita
1 tl vaniljajauhetta (myös vaniljasokeri tai -uute käy hyvin)

1) Lue ohjeet, ota tarvittavat aineet esille ja etenkin täytteeseen tuleva voi ajoissa huoneenlämpöön. Valmista marenkikoristeet jo hyvissä ajoin. Myös marenkikuorrute säilyy jääkaapissa, jos teet sen samasta satsista koristeiden kanssa. Aiemman ohjeeni määrä riittää kyllä sekä marenkikuorrutukseen että -koristeisiin.

2) Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
3) Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi.

4) Sekoita kuivat aineet (maissi- ja vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe) keskenään ja lisää jauhoseos kuohkeaan kananmunavaahtoon varovasti käännellen. Tällä kertaa minäkin jopa tein oikeasti näin, vaikka yleensä surutta annan yleiskoneen hoitaa tehokkaasti myös jauhojen sekoituksen. Onko varovaisuudella versus reippaampi vatkaus vaikutusta, kertokaa te kokeneemmat leipurit?

5) Levitä seos uunipellille tasaisesti ja paista noin 8 minuuttia. Ole tarkka paistoajan kanssa, joka voi olla myös lyhempi uunisi tehoista riippuen! Omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että kahdeksan minuuttia on to-del-la lyhyt aika ja omani viivähti epähuomiossa hivenen kauemmin uunissa ja sen kyllä huomasi. Kypsyyttä voi testata puutikulla; pohja on valmis, kun tikkuun ei tartu enää taikinaa.

6) Torttupohjan ollessa vielä uunissa, ota työtasolle toinen leivinpaperikeittiöliinan päälle ja ripottele halutessasi sokeria siihen päälle. Kuorrutetta käyttäessäsi, ei sokeri ole mitenkään välttämätöntä, vaikka minulla sitä sokerihiirenä olikin.
7) Kumoa kypsä kääretorttulevy leivinpaperin päälle ja irrota pohjasta uunissa ollut leivinpaperi. Laita irrotettu paperi takaisin kääretorttulevyn päälle, nosta päälle keittiöliina ja kääri levy löysälle rullalle jäähtymään. (Kannattaa muuten laittaa käytetty leivinpaperi pohjan päälle kuten se irrotettaessa olikin eikä kääntää, jos ei halua sotkea keittiöliinaansa, kuten itse kikkaillessani tein)

8) Valmista täyte.
9) Erottele kulhoon munanvalkuainen ja lisää sokeri. Laita kulho liedelle poreilevan vesikattilan päälle.

10) Vatkaa käsin, kunnes sokeri on liuennut (itsellä jäi tämä kohta ehkä vähän vajaaksi ja kehotankin maltillisuuteen kuumennuksessa ja vatkauksessa).

11) Ota kulho pois vesikattilan päältä ja jatka vatkausta sähkövatkaimella. Noooh, itsellänihän sitä ei edelleenkään ole, joten siirsin seoksen tässä kohtaa yleiskoneen vatkattavaksi. Vatkaa, kunnes marenki on laajentunut kaksinkertaiseksi (toim.huom. tässäkään ei olisi kannattanut hätiköidä. Motto ”mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa” toimii myös leivonnassa).

12) Ala lisäämään voita nokare kerrallaan joukkoon, seoksesta pitäisi tulla pehmeää ja notkeaa. Lisää joukkoon vaniljajauhe, tarkista maku ja voila, valmista!

13) Avaa kääretorttupohjakäärö ja levitä täyte täysin jäähtyneelle pohjalle. Oma pohjani odotti aikataulusyistä täyttöä seuraavaan päivään ja se repeili hieman rullatessani sitä täytteen kanssa kasaan, joten ehti varmaan kuivahtaa hieman välissä. Suositeltavaa täyttää siis pohja pian sen jäähtymisen jälkeen! Ja muistutuksena tässä kohtaa mm. itselleni, kaikkea kuorrutusta EI ole pakko käyttää.

14) Leikkaa päädyistä siistit terävällä veitsellä, tarkista maku ylimääräisistä paloista ;D

15) Kuorruta veitsellä sivellen tai pursota kääretorttu marenkikuorrutteella ja koristele minimarengeilla, anna valmiin unelmien kääretortun jähmettyä kunnolla jääkaapissa ja nosta sen jälkeen tarjoilulautaselle. Unelmien kääretorttu säilytetään jääkaapissa hyvin suojattuna, jotta siihen ei tartu hajuja/makuja.

Keitä kahvia ja nauti unelmien kääretortusta hyvässä seurassa prinsessakruunut päässä!

Mantelikrokantti, josta tuli cashewpähkinäkrokantti

9.6.20156.1.2016 / hannishan / 1 kommentti

Oon aina ollut sitä mieltä, että mitään makeisia on turha alkaa itse vääntämään, kun Fazer, Cloetta, Haribo jne. osaa homman vallan mainiosti. En tiedä meneekö mantelikrokantti makeiskategoriaan vai mihin mutta sain vision käyttää sitä yhdessä tulevassa ohjeessani koristeena, joten hommiin siis!

Matkalla tosin mantelikrokantti muuttui cashewpähkinäkrokantiksi. Eka yritykseni ei siis todellakaan onnistunut eikä mulla ollut enempää manteleita kotona toiseen kokeiluun. Mutta tekemällä oppii ja toka yritys onnistuikin ohjeen vaihdon jälkeen jo hyvin!

Ja nyt seuraa valistusosio. Jos krokanttinne näyttää alla olevien kuvien mukaiselta, on sokeri palanutta ja tuotos syömäkelvotonta. Mitä tästä opimme? Älä paahda sokeria levy täysillä! Vähempikin riittää. (En kestä, jos nää palaneet versiot näkyy tän blogitekstin mainoskuvissa).

Seuraavana teille jakoon Dansukkerilta löydetty ohje miten mantelikrokanttia voi valmistaa jopa siinä onnistuen! Tosin omani ei saanut paahtunutta, kinuskista väriä vaan jäi hivenen vaaleammaksi. Johtunee siitä, että en halunnut uudestaan polttaa sokeriseosta pohjaan ja keittelin sitä erittäin miedolla lämmöllä.

Yhtä kaikki, maku oli enemmän kuin kohdillaan ja ainoa uhka tässä hommassa nyt onkin jääkö tekemästäni krokantista jäljelle mitään alkuperäiseen koristetarkoitukseen? No, ainahan näitä yhden satsin tekee lisää!

Cashewpähkinät sopi tähän ihan ookoosti, vaikka enemmän makua saisi kyllä manteleilla, joten niitä sitten ensi kerralla! Ja tuli mieleen, kun krokanttilevy oli jo jäähtynyt, että siihen olisi saattanut sopia sormisuolahiutaleet päälle ripoteltuina. Lamppu tämän idean kohdalla syttyi liian myöhään, joten jääköön sekin myöhempään kokeiluun.

HERKULLINEN ~~MANTELI~~ CASHEWPÄHKINÄKROKANTTI
0,7 dl vaaleaa siirappia
1,5 dl sokeria
25 g voita
1 tl vaniljasokeria
100 g karkeasti rouhittuja cashewpähkinöitä tai manteleita

1) Tarkista, että tarvitsemasi ainesosat löytyvät ja lue ohje kokonaan. Levitä leivinpaperi valmiiksi tasaiselle alustalle, esim. uuninpelti. Itse paahdoin pannulla cashewpähkinät mutta se ei mielestäni ole maun kannalta välttämätöntä.

2) Mittaa siirappi, sokeri ja rasva kattilaan, sekoita ja anna kiehua tasaisella lämmöllä noin 5 minuuttia. Sekoittele seosta! Minulla lämmöt oli keskitasoa alhaisemmat tässä kohtaa ja jouduin hivenen tehoa nostamaan, jotta sain seoksen kiehumaan.

3) Lisää pähkinä- tai mantelirouhe ja vaniljasokeri. Sekoita ja keitä vielä 3–4 minuuttia.

4) Kaada seos leivinpaperin päälle ja anna jähmettyä. Murra levy paloiksi. Onhan tossa nyt pieni sävyero ekaan yritykseen verrattuna!

5) Säilytä kuivassa.

En osaa sanoa laitoinko omani paloiksi murtamisen jälkeen liian nopeasti lasipurkkiin säilytykseen, sillä hivenen palaset ovat toisiinsa tarrautuneet. Ehkä krokantin voisi antaa pidempään odottaa paloina leivinpaperin päällä mutta varmasti en kyllä osaa sanoa onko tällä mitään vaikutusta siihen tarraavatko palat säilytyksessä toisiinsa. Mulla nämä tulee koristekäyttöön ja rouhin ne myöhemmin veitsellä tätä tarkoitusta varten vielä pienemmiksi eli sinänsä tuolla tarrautuvuudella ei ole väliä.